Aivan aluksi, olin saada paskahalvauksen kun äsken kirjauduin blogiini rustaamaan uutta päivitystä. Blogin sivunäyttöjen määrä oli 250 edellisen postauksen julkaisupäivänä. En olisi uskonut blogia perustaessani pääseväni edes hetkellisesti noin runsaaseen näyttöjen määrään. Alkuoletukseni oli, että olisi hienoa, jos edes yksi henkilö itseni lisäksi sattuisi tätä silmäilemään. Olen lähes kuuluisa. Todennäköisesti saan kutsun linnan juhliin ensi vuonna. Mitäköhän puen päälleni? Kenties oranssin munkkikaavun ja mustanaamio -naamion.. Siellä sitten kuljen koko Suomen omana antipornomessiaana. Nykäsen kanssa vedetään kohtuuton määrä gin tonicceja ja kenties tanssitaan pöydillä. Kukahan lähtee hotellille jatkoille.. Toivottavasti ei Urpilaisen Jutta. Mitään en kyllä voi teille luvata, sillä gin tonic on niin voimakasta alkueliksiiriä, että se sokaisee laatutietoisemmankin juhlauroksen mielenmaiseman, ainakin hetkellisesti. Seuraavana aamuna sitten sovellan oppimiani susikrapula -tekniikoita paetessani Jutan ikeestä.. Pääasia on kuitenkin etten Niinistön Saulia päädy heilastelemaan gin tonicien sokaisemana samalla luullessani, että Haukion Jenniä yritän tanssiin saada. Noh, kyllähän se melkein osui oikeaan..

Mielentilani ovat olleet kuluneiden päivien aikana tasaisia. Panetus on laskeutunut järkeviin mittasuhteisiin; enää ei tee mieli astua jokaista vastaantulevaa punasävyistä autoa tahi naapurin maitokarjaa. Aamu/yöerektiot ovat olleet lähes päivittäisiä. Erektioiden kestävyys on myös kohentunut. Viime kerralla kun olin panohommissa, stondis säilyi jopa koko sen ajan kun hain kortsua eteisestä. Ennen joka ikinen kerta, kun olen joutunut lähtemään hakemaan kortsua jostain kauempaa kuin sängyn vierestä, seisokkini on lopahtanut. Tällä kertaa ei. Olen myöskin kyennyt laukeamaan kun nainen on päällä. En edes muista milloin viimeksi sitäkään olisi tapahtunut, ehkä joskus seitsemän/kahdeksan vuotta sitten. Kaiken lisäksi käytin vielä kortsua. Minulla on ollut aina vaikeuksia saada tuntumaa naisen ollessa päällä. Pientä edistymistä näyttää tapahtuvan kokoajan. Vielä kun pystyisin laukeamaan suihinoton aikana niin olisin erittäin tyytyväinen. Ehkä jonain päivänä.. 

Vaikka mieleni on ollut tasainen, niin meditointi on ollut jälleen hieman vaikeaa. Ajatukseni harhautuvat helpommin kuin tavallisesti, enkä pysty palauttamaan keskittymistäni hengitykseen takaisin kovin helposti. On vain hyväksyttävä se, että välillä on helpompaa ja välillä vaikeampaa tässäkin asiassa. 

Loppu. Saatana.