Olen muuttumassa jonkinlaiseksi virtuaali-ruuneperiksi, sillä tämä on jo kolmas peräkkäinen kirjoittelupäivä. Mitään järkevää sanottavaa ei tietenkään ole, kunhan nyt pidän itseäni esillä. Ainakin tiedätte, että olen elossa. Enkä ole retkahtanut useita päiviä kestäviin irstaisiin porno-orgioihin, joissa ulosmitataan ylimääräiset siitoskyvyt ja tehot uroksesta.

Tämä päivä on ollut tunnetilojen sekoilua. Nyt olen ihan ok, mutta päivällä en ollut. Olotilat ovat vaihdelleet hyvin nopeassa tahdissa. Esimerkiksi noin kaksi tuntia sitten olin ahdistunut, vittuuntunut ja alakuloinen. Ja nyt olen taas yhtäkkiä melko normaali pienestä väsymyksestä huolimatta. Käsittämätöntä paskaa.

Pääsin tänään sängystä ylös melko aikaisin, jo yhdeksältä. Otin sitten päivällä nokoset ja näin vietävän pimeitä unia. Muistan katselleeni unessa pornoa ja runkanneeni. Juuri kun olin unessani laukeamassa, niin ajattelin, että tämä on väärin, sillä olenhan jo lopettanut pumppuhommat. Tunsin unessani välittömästi tämän jälkeen häpeää ja pettymystä itseeni. Minusta koko ajatus tuntuu ihan vitun absurdilta, että nähdessäni seksiunta katson pornoa ja runkkaan sensijaan, että voisin tehdä jotain mielenkiintoista. Voisin vaikka panna Jenni Vartiaista. Perseeseen. Tai jos tämä tuntuu liian tylsältä niin otetaan mukaan seitsemän kääpiötä. Ja lohikäärme Puff.