Krapula, tuo inhimillisen olennon iloittelupäivän jälkeinen olotila. Inhimillinen olento, ihminen, tuo epärationaalinen ja nopeita tyydytyksiä alati hamuava maanpinnalla laahustava olio. Olio, jonka loppumattomat tarpeet alati häntä riivaavat. Riivaavat, eivätkä rauhaan häntä jätä, eivät edes pyhäpäivänä, eivätkä etenkään perjantaina.

Perjantai, tuo järjestysnumeroltaan viides viikonpäivä ikuisessa viikonpäiväsilmukassamme. Joskus ihminen, tuo luomakunnan kimmeltävä kruununjalokivi, saa päähänsä viidennen viikonpäivän ajatuksia - perjantaiajatuksia. Perjantaiajatukset keskittävät maanpäällisen oliomme huomion lähes melkoisen täydellisesti asioihin - nimittäin olutasioihin. Olutasiat ovat iloitteluun taipuvaiselle olennollemme perjantaisin tärkeitä.

Aamuauringon ärsyttävien säteiden sarastaessa ikkunan läpi suoraan makaavan ihmisolennomme silmään, kumahtaa jälleen kongi korkeassa tornissa. Ja näin on lauantaiaamu, tuo järjestysnumeroltaan kuudes aamu jokaviikkoissessa syklissämme, julistettu alkavaksi. Jälleen paiskataan ihmisolentomme hattu kourassa Krapulalan tuomiokapitulin portaille maksamaan perjantaisista heikkomielisistä iloitteluistaan.